Viimekertaisesta tarinatuokiosta onkin mennyt jo hetki. (Nopeasti se aika meneekin) Joten eiköhän olisikin jo aika taas päivitellä mitä minulle on tapahtunut.
Voimme aloittaa siintä, mitä viimeisen postauksen jälkeen on tapahtunut.
Eli noin yhdeksän vuotta sitten olin treenaamassa, ja harjoituksissa sattuikin minulle pienimuotoinen loukkaantuminen. Kierukka polvessa repeytyi, kun yritin vähän liikaa. (Askelsyöksy-kyykky-fleché hyökkäys ei ollut kauhean järkevä veto. Mutta sain pisteen, joten täysin sen arvoinen)
Tämä sitten pisti minut hetkeksi pois miekkailun ääreltä, kun piti aloittaa polven kuntoutus.
Onni kuitenkin onnettomuudessa, kun sain hieman tämän jälkeen tarjouksen HFM:ltä, että voisin aloittaa siellä ryhmien ohjauksen.
Tämä tietenkin kuulosti upealta, sillä kuntoutus oli tylsää, ja pääsisin kuitenkin miekkailun äärelle, vaikkapa vain pistotyynyksi.
Valmennus oli oikein miellyttävää puuhaa, ja näköjään myös HFM oli tyytyväinen toimintaani, sillä sain jatkosopimuksen ja pääsin opiskelemaan liikunnanohjaajaksi Varalan urheiluopistoon.
Tähän aikalailla loppui minun aktiivinen kilpailu-ura. Suurin osa ajastani meni valmennuksen ja opiskelun parissa. Menin kuitenkin muutamiin kisoihin valmennuksen ohessa ja sieltä SM-kullan ja satelliitti MC hopean keräsin kokoelmaani.
Jatkoin varalan jälkeen opiskelua Kisakalliossa. Siellä sain VEAT paperit (valmennuksen erikoisammattitutkinto) ja sen jälkeen lähdin Budapestiin suorittamaan FIE:n kansainvälistä valmentajatutkintoa.
Sitten päästäänkin melkein nykyhetkeen.
Budapestissä tutustuin yhteen Hong Kongilaiseen valmentajaan, joka tarjosi minulle paikkaa hänen seurassaan. Tarjouksena oli päävalmentajan virka ja ainakin 2-3 vuoden sopimus valmentamaan paikallisia kalpailijoita.
Tämä oli erittäin harvinainen tilaisuus, joten pienen harkinnan jälkeen hyväksyin tämän.
Suunnitelmissa oli, että aloittaisin lokakuussa 2022. Tämä oletus oli tietenkin täynnä omaa optimismia. Koska sitten alkoikin puolen vuoden byrokratia rumba, jonka jälkeen sain viisumin kuntoon. Loppujen lopuksi pääsin lähtemään vasta vuoden 2023 helmikuun lopussa.
Nyt sitten olen tänne päätynyt ja viimeiset kolme viikkoa täällä asunut. Tässä ajassa itselleni saanut mukavan pikku asunnon ja olen jo päässyt valmentamaan omia ryhmiä. Tiedossa siis ainakin muutaman vuoden komennus täällä ja sitten katsellaan riittääkö into jatkamaan vielä pidempään vai halajaako takaisin suomen lämpöön.
Yritän olla hieman aktiivisempi näiden kirjoitusten kanssa. Jos kirjoituksien välit eivät oisi ihan näin pitkät. Seuraava juttu siis noin seitsemän vuoden päästä.
roslanderfencing 