1972369_10152440023704031_8414117504316378864_n

Tämä on jo toinen kerta kun olen käynyt Pariisin MC kisoissa. Viime vuotena kisat menivät oikein hyvin, ja olin silloin yhden ottelun päässä pääsystä 64 kuppiin. Pyrin tällä kertaa parantamaan tulostani. Tämän ei pitäisi enää tulla suurena yllätyksenä, mutta alkueräni olivat ensimmäisessä alkueräkierroksessa, joten herätys oli taas kerran aikainen. Olin myös Suomen joukkueen ainoa miekkailija, joka joutui tähän aikaiseen kierrokseen, joten kisapaikalla lämmittelyn jälkeen minun piti etsiä ihmisiä, jotka olisivat halukkaita lämmittelemään kanssani. Tämä ei tuottanut suurempaa ongelmaa, sillä alkuvenyttelyiden ja lämmittelyiden jälkeen, Saksan joukkueen Multerer tuli kysymään jos haluaisin ottaa lämmittelymatsin. Lämmittely oli siis ihan toimiva, mutta olisin kaivannut pariharjoittelu tyylistä pistelyä, että olisin saanut parhaimman fiiliksen alueriä varten.

Alkuerät alkoivat, ja päätin unohtaa huononpuolisen lämmittelyni ja pistin kaiken keskittymiseni tuleviin otteluihin. Vastustajani alkuerässä olivat melko tasaisia, mutta jokainen oli täysin voitettavissa. Ensimmäinen otteluni oli Ranskalaista Adonaita vastaan. En ollut vielä päässyt kunnolliseen kisatunnelmaan, joten otteluni oli vähän hidasta, enkä uskaltanut tehdä tarvittavia hyökkäyksiä, kun paikka hyökkäykselle avautui. Hyökkäyksiäni häiristi myös se, että Adonai oli selvästi yli kaksimetrinen, ja aina kun vastustaja on minua päätä pidempi, niin haluan olla varuillani. Onnekseni tosin hän halusi itse tehdä kaikki hyökkäykset. Ensimmäinen oli huono, mutta hän pääsi puolustukseni läpi. Pistän sen oman jäätymisen syyksi. Mutta seuraavaa hyökkäystä osasin jo odottaa, ja otin pienen askeleen taakse, ja pistin flick pistolla häntä käteen. Tilanteessa tasan yksi, hän ei suostunut jatkamaan ottelua, joten menimme jatko ajalle. Sain edun, ja heti kun tuomari aloitti ottelun, Adonai lähti juoksemaan päin fleche hyökkäyksellä. Upeata. Odottaessani häntä, mietin minkä väistön ottaisin, ja ehdin jopa juhlistamaan voittoani, sillä tuo oli niin huono päätös Ranskalaiselta. Luotettava kvart väistö kiinni ja vastapisto hänen selkään, voitin ensimmäisen otteluni 2-1. En päässyt kauhean paljoa juhlistamaan voittoani, sillä nopean hengähdystauon jälkeen takaisin alueelle ja vastaani sain Kirgistanialaisen Nikitinin. Hän oli selvästi alkuerämme helpoin ottelu, ja pystyin vain odottamaan, että hän teki hyökkäyksiä, ja pistin vastaan. Nopea ottelu, voitin 5-2. Tämän jälkeen kuitenkin pääsimme vähän hankalempiin vastuksiin, sillä seuraavat kaksi vastustajaani olivat Aasian edustajia. Ensimmäinen heistä oli Japanin Kitamura. Hän oli erittäin nopea pitkäkahvainen ottelija, joka oli aiemmassa ottelussaan voittanut erämme vaikeimman vastuksen, joten tottakai olin varovainen kun aloitin otteluni hänen kanssaan. Alku meni hitaasti, ja kumpikaan ei uskaltanut hyökätä toista kohtaan. Yritin koko ajan häiritä terää, pyrkimyksenäni oli saada hänet hyökkäämään. Hakkasin terää ja painostin häntä, ja aina välillä yritin saada flick pistoja hänen käteen. Hän ei suostunut hyökkäämään vastaani, joten jatkoin taktiikkaani. Kun olin painostanut hänet hänen päähänsä, tein hämäys piston hänen jalkaansa, jolloin hän yritti pistää vastaan, kiitos paljon nopea nousu ja flick käteen. 1-0 johto. Ensimmäisen piston saamisessa meni puolet otteluajasta, joten Kitamuralle  tuli pieni kiire ja hän joutui tekemään enemmän ja enemmän töitä saadakseen oman piston, mutta sitä en suvainnut ja aina hyökkäyksen tullessa, otin terän kiinni tai pistin vastaan. Tässä pelissä hänellä ei ollu mitään mahdollisuutta, ja voitin hänet hyvin lukemin 5-1. Toinen Aasian edustaja tuli suoraan edellisen jälkeen, hän oli Hong Kongin Fong :D. Hän oli ärsyttävä ottelija, ainakin minun mielestäni, sillä hänen tyyli oli täysin samanlainen minun kanssa. Ei jaksanut tehdä itse mitään, vaan odottaa että vastustaja mokaa ja napsii sieltä pisteet. Ottelu meni siis siinä kun odottelimme toisiamme. Ainut pisto mikä peliaikana tapahtui oli se, kun molemmat tekivät samanaikaisen hämäyksen, jonka jälkeen me kummatkin hämmennyimme, jäimme paikoillemme seisomaan ja pistimme toisiamme suoraan. Eli menimme siis 1-1 tilanteessa jatkoajalle. Sain edun, mutta tietäen itseni, tiesin, että hän on hyvä jatkoaika tilanteissa, joten minun piti itse aloittaa oma fraasi, ennemmin kuin odottaa että hän aloittaa. Esitin pitkään sitä, että haluaisin hänen hyökkäävän, joten hän innostui ja painosti todella huolimattomasti minua takarajalleni, tässä huolimattomuuden puuskassa hän jätti teränsä vähän liian eteen, joten suoraan otin siintä sikstillä kiinni ja fleche hyökkäys terän kautta. Hyökkäys onnistui täydellisesti ja otin neljännen voittoni.
Tässä vaiheessa päähäni alkoi tulla toiveita, että jos voittaisinkin kaikki niin pääsisin suoraan seuraavalle päivälle. Tämä oli huono asia, sillä se tuottaa paljon jännitystä joka yleisesti huonontaa miekkailuani. Eli minun piti tehdä vähän töitä, että pääsisin taas kisafiilikseen. Tämä tuli myös erittäin huonoon aikaan, sillä seuraavana otteluna vastaani tuli erämme vaikein vastus, Kazagstanilainen Alexanin. Hän oli banaanikahvainen vasenkätinen miekkailija, eli tottakai vaikea itselleni. Yritin koko otteluni aikana yhden hyökkäyksen, mutta Alexanin otti hyvin etäisyyden, ja oli todella lähellä, että hän olisi saanut pisteen siintä. Joten lopetin täysin hyökkäyksen ja odotin hänen hyökkäystä. Sitä ei tullut joten menimme jatkoajalle tilanteessa 0-0. Luottamus oli minulla korkealla, sillä olin jo voittanut kaksi jatkoaika ottelua. Hän sai edun, mutta silti hän halusi hyökätä. Hän yritti jalkaani pistoa, jonka näin jo kaukaa, eli pystyin ottamaan muutaman askeleen taakse ja suoran flecheen vastaan. Viides voitto plakkariin ja yksi vielä jäljellä. Ikävä kyllä viimeinenkään ottelu ei ollut kauhean helppo, joten en päässyt vielä juhlimaan. Viimeinen vastus oli Tsekkiläinen Pitra. Pitkä mies, joka tekee omituisia hyökkäyksiä. Ottelu alkoi hyvin, sillä sain heti alkuun erittäin hyvän flick piston hänen kädestään, ja se vain nosti omaa tempoani ja tahtoani ottelussa. Fiilis viimeisessä matsissa oli aivan uskomaton ja tuntui kun kaikki mitä tein meni läpi. Voitin siis viimeisen ottelun 5-1 ja samalla varmistin paikkani suoraan seuraavalle päivälle. Tavoitteeni oli siis toteutettu, ja nyt vaan piti keskittyä seuraavaan otteluun.
Seuraavana päivänä sain vastaani Italian maajoukkueen jäsenen Ficheran. Erittäin vaikea tyylinen italialainen, joka usein ei tee paljoa. Hän odottelee ja pistelee vastaan kun vastus hyökkää. Siis minulle tämä vastus ei sopinut kauhean hyvin. Ottelu alkoi erittäin hitaasti, kuten oli odotettavissa. Hän teki muutamia hyökkäyksiä ja minä tein muutamia, mutta melkein mitään emme saaneet aikaan. Ensimmäinen erä loppui hänen 2-1 johtotilanteeseen. Päätin siis toisessa erässä vähän nopeuttaa tempoani, ja rohkeammin hakea tilanteita. Tämä ei onnistunut ihan suunnitelmieni mukaan. Hänen vastapistot sekä väistöt ovat huippuluokkaa, joten en päässyt niin helposti niistä läpi. Jouduin myös käyttämään suuren osan energiastani paikkojen etsimiseen, kun hän joutui vain odottelemaan oikeata paikkaa, ja pistämään väliin. Tämän takia, ja luultavasti myös koska minulla oli pieni flunssa päällä, hengästyin erittäin nopeasti, ja hyökkäyksistäni tuli vielä epämääräisempiä. Toinen erä loppui ja ottelu oli hänelle 6-2. Hän siis oli toisessa erässä saanut huomattavan johdon, ja minä olin vain onnistunut väsyttämään itseni.  Tiesin kuitenkin, että viimeisessä erässä minun tulee tehdä vielä enemmän töitä, sillä hän ei ole hyökkäämässä. Joten aloitin kolmannen erän painostamalla häntä vielä enmmän, ja kun hän hämmentyi ja yritti pistää vastaan, sain otettua flickin hänen kädestään. Seuraava pisto samanlainen, ja seuraava oli suora hyökkäys jonka sain läpi. Näitä tapahtui vähän aikaa ja nopeasti olin saanut tilanteen melkein tasoihin, kun tilanne oli 8-7. Tässä tilanteessa ruumiini sanoi, että olen tehnyt tarpeeksi, mutta aikaa oli vai vähän jäljellä, ja minun oli pakko saada vielä yksi piste, joten loppu ottelu meni erittäin huonojen hyökkäysten kanssa. Fichera näki tämän läpi ja nopeasti tuhosi minun tasoittavan kirini, ja sai nopeassa ajassa neljä pistettä putkeen. Yritin kuitenkin loppuun asti, mutta yritykseni oli turha ja Fichera vei ottelun 15-9. Olin eritttäin ärsyyntynyt, sillä tiesin, että jos en olisi ensimmäisissä erissä tuhlannnut suurinta osaa energiastani turhaan, olisi ottelun tulos voinut olla täysin erilainen.
En kuitenkaan voinut liikaa valittaa, sillä onnistuin tavoittamaan oman tavoitteeni kisassa, ja otteluni oli ollut tasaisen hyvää koko kisan ajan.