U23 EM-kilpailut Tbilisi, Georgia

20140629_150748

Meininkiä Georgiassa

Meininkiä Georgiassa

Minulla oli, ennen näitä alle 23 vuotiaiden kisoja, aikuisten EM-kisat Ranskassa, mutta kerro niistä paljoa, sillä loukkaannuin ensimmäisessä ottelussani, enkä pystynyt otella kunnolla otteluitani. Tämän takia tipahdin aikaisessa vaiheessa kisasta.

Onnekseni loukkaantuminen ei ollut niin vakava ja pystyin osallistumaan tähän Tbilisissä järjestettävään kisaan. Matka ei alkanut kauhean hyvin, sillä tbilisin kentälle varattu kuljetus olikin vain 24 tuntia myöhässä, sillä asuntomme vuokraaja oli ymmärtänyt saapumispäivämme väärin. Saimme kuitenkin hankittua osoitteemme ja hankimme hullun taksikuskin, joka ajoi koko matkan 140km/h kahden kaistan keskellä. Pääsimme kuitenkin yhtenä kappaleena asunnollemme, jossa asuntomme vuokraaja odotteli meitä iloisesti vaikka kello oli 02.00. En kerro paljoa Tbilisistä, mutta pistän kuvan meidän rapusta, joka antaa yleisen kuvan koko kaupungista.
Hyvänä puolena asunnossa oli se, että asuimme noin 400 metrin päässä kisapaikasta, joten kävely kisapaikalle ei tuottanut ongelmia. Toisena hyvänä puolena oli hinta, joka oli 45 euroa per henki per viikko.

Kisapaikka oli oikein toimiva, kuten myös kisajärjestely. Kertaakaan ei ollut liian pitkää, turhaa taukoa ja kaikki muukin toimi ilman ongelmia. Joten vaikka seinissä oli reikiä ja laasti tippui katosta, oli kisajärjestely parempi kuin yhdessäkään Italian kisassa missä olen ollut.
Alkueräni vastustajat olivat melko simppelit. Tämä saattaa johtua siintä, että minut oltiin ränkätty ensimmäiseksi omassa erässäni. Aloitin otteluni erittäin huonosti, enimmäisen ottelun minun olisi pitänyt voittaa aivan selvästi, mutta voitinkin hänet juuri ja juuri tuloksin 2-1. Fiilis parantui toisessa ottelussa hieman, ja voitinkin ottelun 5-1, mutta tunsin silti, että en ollut vielä ihan täydessä iskussa. Tätä jatkui melkein koko alkuerien ajan, ja vasta viimeisessä ottelussani huomasin, että olen päässyt melkein omalle tasolleni. Tätä ennen ikävä kyllä hävisin yhden ottelun eräälle puolalaiselle miekkailijalle. Mutta sentään sain alkueristä hyvän  tuloksen 5voittoa ja 1tappio. Näillä voitoilla olin rangking 8 alkuerien jälkeen, ja pääsin suoraan 32-kuppiin.

Ensimmäisenä vastuksenani kupeissa oli Hollannin Tulen. Minulla on pientä historiaa tämän hepun kanssa. Olen ottanut häntä vastaan kaksi kertaa aikaisemmin ja molemmat kerrat olen hävinnyt 5-4. Tämä oli myös sama äijä joka tuhosi minun käteni EM kisoissa, josta mainitsin kirjoitukseni alkuosassa. Tällä kertaa kuitenkin käteni toimi ja hänellä ei ole minkäänlaista mahdollisuuksia. Näin siis ajattelin otteluni alkuvaiheessa, ja näinhän se loppujenlopuksi myös olikin. Pistän videon sivun media tilaan, jossa voitte katsoa matsin kokonaisuudessaan, joten minun ei tarvitse siis siintä kirjoittaa enempää. Voitin kuitenkin hänet 15-8 ja etenin hyvissä mielin 16 parhaan joukkoon.

Toinen otteluni oli Venäläistä Lyuta vastaan. Tämäkin ottelu videoitiin, mutta video on kadonnut jostain syystä. Joten joudun siis selittämään ottelun kulun. Se alkoi todella normaalisti, eli saimme passiivisuuden, ja meidän ottelumme siirrettiin suoraan toiseen erään. Lyu oli erittäin painostava henkilö. Hänen taktiikkansa oli, että hän aloitti suoraan painostuksen, ja vei sinut omalle takarajalle. Siellä hän teki pitkältä flikkejä ja pieniä hyökkäyksiä. Jos itse hyökkäsit, hän väisti erittäin vahvasti, tai pisti suoraan vastaan. Hän oli vahvempi kuin He-Man ja ottelun aikana hän tuhosi käteni aivan totaalisesti. Itse otin taktiikakseni sen, että yritin pitää hänet mahdollisimman kaukana, ja napsin pisteitä kädestä, tai lähdin oikeassa tilanteessa hyökkäämään vastaan. Tämä toimi melko hyvin, ja sain pidettyä tilanteen tasaisena koko ottelun ajan. Aika loppui tilanteeseen 12-12, joten jatkoimme jatkoajalle. Lyu sai edun, ja minulla oli taktiikkana, painostaa hänet taakse, pitää paine yllä ja oikeassa tilanteessa hyökätä. Tein tämän kerran flechellä, mutta hän ikävä kyllä sai juuri ja juuri tupla pisteen. Tämän takia, jouduin painostamaan uudestaan. Löysin hyvän paikan ja lähdin hyökkäämään hänen reiteensä. Tämän jälkeen katsottiin, kummalla oli parempi tuuri ja kumpi osui aiemmin. Minulla ikävä kyllä tuuria ei ollut, joten Lyu sai viimeisen pisteen ja voitti minut 13-12.

Lopullinen tulokseni oli kisojen 12. Olin ehkä hieman pettynyt, sillä minulla olisi ollut hyvä mahdollisuus päästä taistelemaan mitaleista, mutta silti olin voittanut Tulenin johon olin todella tyytyväinen.

Pariisi MC 02.05.2014

1972369_10152440023704031_8414117504316378864_n

Tämä on jo toinen kerta kun olen käynyt Pariisin MC kisoissa. Viime vuotena kisat menivät oikein hyvin, ja olin silloin yhden ottelun päässä pääsystä 64 kuppiin. Pyrin tällä kertaa parantamaan tulostani. Tämän ei pitäisi enää tulla suurena yllätyksenä, mutta alkueräni olivat ensimmäisessä alkueräkierroksessa, joten herätys oli taas kerran aikainen. Olin myös Suomen joukkueen ainoa miekkailija, joka joutui tähän aikaiseen kierrokseen, joten kisapaikalla lämmittelyn jälkeen minun piti etsiä ihmisiä, jotka olisivat halukkaita lämmittelemään kanssani. Tämä ei tuottanut suurempaa ongelmaa, sillä alkuvenyttelyiden ja lämmittelyiden jälkeen, Saksan joukkueen Multerer tuli kysymään jos haluaisin ottaa lämmittelymatsin. Lämmittely oli siis ihan toimiva, mutta olisin kaivannut pariharjoittelu tyylistä pistelyä, että olisin saanut parhaimman fiiliksen alueriä varten.

Alkuerät alkoivat, ja päätin unohtaa huononpuolisen lämmittelyni ja pistin kaiken keskittymiseni tuleviin otteluihin. Vastustajani alkuerässä olivat melko tasaisia, mutta jokainen oli täysin voitettavissa. Ensimmäinen otteluni oli Ranskalaista Adonaita vastaan. En ollut vielä päässyt kunnolliseen kisatunnelmaan, joten otteluni oli vähän hidasta, enkä uskaltanut tehdä tarvittavia hyökkäyksiä, kun paikka hyökkäykselle avautui. Hyökkäyksiäni häiristi myös se, että Adonai oli selvästi yli kaksimetrinen, ja aina kun vastustaja on minua päätä pidempi, niin haluan olla varuillani. Onnekseni tosin hän halusi itse tehdä kaikki hyökkäykset. Ensimmäinen oli huono, mutta hän pääsi puolustukseni läpi. Pistän sen oman jäätymisen syyksi. Mutta seuraavaa hyökkäystä osasin jo odottaa, ja otin pienen askeleen taakse, ja pistin flick pistolla häntä käteen. Tilanteessa tasan yksi, hän ei suostunut jatkamaan ottelua, joten menimme jatko ajalle. Sain edun, ja heti kun tuomari aloitti ottelun, Adonai lähti juoksemaan päin fleche hyökkäyksellä. Upeata. Odottaessani häntä, mietin minkä väistön ottaisin, ja ehdin jopa juhlistamaan voittoani, sillä tuo oli niin huono päätös Ranskalaiselta. Luotettava kvart väistö kiinni ja vastapisto hänen selkään, voitin ensimmäisen otteluni 2-1. En päässyt kauhean paljoa juhlistamaan voittoani, sillä nopean hengähdystauon jälkeen takaisin alueelle ja vastaani sain Kirgistanialaisen Nikitinin. Hän oli selvästi alkuerämme helpoin ottelu, ja pystyin vain odottamaan, että hän teki hyökkäyksiä, ja pistin vastaan. Nopea ottelu, voitin 5-2. Tämän jälkeen kuitenkin pääsimme vähän hankalempiin vastuksiin, sillä seuraavat kaksi vastustajaani olivat Aasian edustajia. Ensimmäinen heistä oli Japanin Kitamura. Hän oli erittäin nopea pitkäkahvainen ottelija, joka oli aiemmassa ottelussaan voittanut erämme vaikeimman vastuksen, joten tottakai olin varovainen kun aloitin otteluni hänen kanssaan. Alku meni hitaasti, ja kumpikaan ei uskaltanut hyökätä toista kohtaan. Yritin koko ajan häiritä terää, pyrkimyksenäni oli saada hänet hyökkäämään. Hakkasin terää ja painostin häntä, ja aina välillä yritin saada flick pistoja hänen käteen. Hän ei suostunut hyökkäämään vastaani, joten jatkoin taktiikkaani. Kun olin painostanut hänet hänen päähänsä, tein hämäys piston hänen jalkaansa, jolloin hän yritti pistää vastaan, kiitos paljon nopea nousu ja flick käteen. 1-0 johto. Ensimmäisen piston saamisessa meni puolet otteluajasta, joten Kitamuralle  tuli pieni kiire ja hän joutui tekemään enemmän ja enemmän töitä saadakseen oman piston, mutta sitä en suvainnut ja aina hyökkäyksen tullessa, otin terän kiinni tai pistin vastaan. Tässä pelissä hänellä ei ollu mitään mahdollisuutta, ja voitin hänet hyvin lukemin 5-1. Toinen Aasian edustaja tuli suoraan edellisen jälkeen, hän oli Hong Kongin Fong :D. Hän oli ärsyttävä ottelija, ainakin minun mielestäni, sillä hänen tyyli oli täysin samanlainen minun kanssa. Ei jaksanut tehdä itse mitään, vaan odottaa että vastustaja mokaa ja napsii sieltä pisteet. Ottelu meni siis siinä kun odottelimme toisiamme. Ainut pisto mikä peliaikana tapahtui oli se, kun molemmat tekivät samanaikaisen hämäyksen, jonka jälkeen me kummatkin hämmennyimme, jäimme paikoillemme seisomaan ja pistimme toisiamme suoraan. Eli menimme siis 1-1 tilanteessa jatkoajalle. Sain edun, mutta tietäen itseni, tiesin, että hän on hyvä jatkoaika tilanteissa, joten minun piti itse aloittaa oma fraasi, ennemmin kuin odottaa että hän aloittaa. Esitin pitkään sitä, että haluaisin hänen hyökkäävän, joten hän innostui ja painosti todella huolimattomasti minua takarajalleni, tässä huolimattomuuden puuskassa hän jätti teränsä vähän liian eteen, joten suoraan otin siintä sikstillä kiinni ja fleche hyökkäys terän kautta. Hyökkäys onnistui täydellisesti ja otin neljännen voittoni.
Tässä vaiheessa päähäni alkoi tulla toiveita, että jos voittaisinkin kaikki niin pääsisin suoraan seuraavalle päivälle. Tämä oli huono asia, sillä se tuottaa paljon jännitystä joka yleisesti huonontaa miekkailuani. Eli minun piti tehdä vähän töitä, että pääsisin taas kisafiilikseen. Tämä tuli myös erittäin huonoon aikaan, sillä seuraavana otteluna vastaani tuli erämme vaikein vastus, Kazagstanilainen Alexanin. Hän oli banaanikahvainen vasenkätinen miekkailija, eli tottakai vaikea itselleni. Yritin koko otteluni aikana yhden hyökkäyksen, mutta Alexanin otti hyvin etäisyyden, ja oli todella lähellä, että hän olisi saanut pisteen siintä. Joten lopetin täysin hyökkäyksen ja odotin hänen hyökkäystä. Sitä ei tullut joten menimme jatkoajalle tilanteessa 0-0. Luottamus oli minulla korkealla, sillä olin jo voittanut kaksi jatkoaika ottelua. Hän sai edun, mutta silti hän halusi hyökätä. Hän yritti jalkaani pistoa, jonka näin jo kaukaa, eli pystyin ottamaan muutaman askeleen taakse ja suoran flecheen vastaan. Viides voitto plakkariin ja yksi vielä jäljellä. Ikävä kyllä viimeinenkään ottelu ei ollut kauhean helppo, joten en päässyt vielä juhlimaan. Viimeinen vastus oli Tsekkiläinen Pitra. Pitkä mies, joka tekee omituisia hyökkäyksiä. Ottelu alkoi hyvin, sillä sain heti alkuun erittäin hyvän flick piston hänen kädestään, ja se vain nosti omaa tempoani ja tahtoani ottelussa. Fiilis viimeisessä matsissa oli aivan uskomaton ja tuntui kun kaikki mitä tein meni läpi. Voitin siis viimeisen ottelun 5-1 ja samalla varmistin paikkani suoraan seuraavalle päivälle. Tavoitteeni oli siis toteutettu, ja nyt vaan piti keskittyä seuraavaan otteluun.
Seuraavana päivänä sain vastaani Italian maajoukkueen jäsenen Ficheran. Erittäin vaikea tyylinen italialainen, joka usein ei tee paljoa. Hän odottelee ja pistelee vastaan kun vastus hyökkää. Siis minulle tämä vastus ei sopinut kauhean hyvin. Ottelu alkoi erittäin hitaasti, kuten oli odotettavissa. Hän teki muutamia hyökkäyksiä ja minä tein muutamia, mutta melkein mitään emme saaneet aikaan. Ensimmäinen erä loppui hänen 2-1 johtotilanteeseen. Päätin siis toisessa erässä vähän nopeuttaa tempoani, ja rohkeammin hakea tilanteita. Tämä ei onnistunut ihan suunnitelmieni mukaan. Hänen vastapistot sekä väistöt ovat huippuluokkaa, joten en päässyt niin helposti niistä läpi. Jouduin myös käyttämään suuren osan energiastani paikkojen etsimiseen, kun hän joutui vain odottelemaan oikeata paikkaa, ja pistämään väliin. Tämän takia, ja luultavasti myös koska minulla oli pieni flunssa päällä, hengästyin erittäin nopeasti, ja hyökkäyksistäni tuli vielä epämääräisempiä. Toinen erä loppui ja ottelu oli hänelle 6-2. Hän siis oli toisessa erässä saanut huomattavan johdon, ja minä olin vain onnistunut väsyttämään itseni.  Tiesin kuitenkin, että viimeisessä erässä minun tulee tehdä vielä enemmän töitä, sillä hän ei ole hyökkäämässä. Joten aloitin kolmannen erän painostamalla häntä vielä enmmän, ja kun hän hämmentyi ja yritti pistää vastaan, sain otettua flickin hänen kädestään. Seuraava pisto samanlainen, ja seuraava oli suora hyökkäys jonka sain läpi. Näitä tapahtui vähän aikaa ja nopeasti olin saanut tilanteen melkein tasoihin, kun tilanne oli 8-7. Tässä tilanteessa ruumiini sanoi, että olen tehnyt tarpeeksi, mutta aikaa oli vai vähän jäljellä, ja minun oli pakko saada vielä yksi piste, joten loppu ottelu meni erittäin huonojen hyökkäysten kanssa. Fichera näki tämän läpi ja nopeasti tuhosi minun tasoittavan kirini, ja sai nopeassa ajassa neljä pistettä putkeen. Yritin kuitenkin loppuun asti, mutta yritykseni oli turha ja Fichera vei ottelun 15-9. Olin eritttäin ärsyyntynyt, sillä tiesin, että jos en olisi ensimmäisissä erissä tuhlannnut suurinta osaa energiastani turhaan, olisi ottelun tulos voinut olla täysin erilainen.
En kuitenkaan voinut liikaa valittaa, sillä onnistuin tavoittamaan oman tavoitteeni kisassa, ja otteluni oli ollut tasaisen hyvää koko kisan ajan.

Vancouver GP 22-23.3.2014

20140319_151141[1]

Minun kirjoituksissani on taas ollut pienehköinen tauko. Tällä kertaa tosin siihen on parempi syy kuin laiskuus. Legnanossa tapahtuneen loukkaantumiseni jälkeen, tulokseni kisoissa on ollut melko surkea, enkä ole tahtonut kirjoittaa tänne kisoista, joissa en ole otellut omalla tasollani. Mutta loukkaantumisesta on jo muutama kuukausi, ja jalkani on parantunut hyvällä ajoituksella Vancouverin GP kisoja varten.

Matkalle Suomesta lähti vain kaksi. Minä ja Niko. Saavuimme Canadaan viikkoa ennen kisoja, sillä halusimme tottua aikaeroon sekä tahdoimme osallistua Vancouverissa pidettävään maajoukkueleiriin. Tämä on ensimmäinen kertani Amerikan mantereella, ja päätimme Nikon kanssa ensimmäisenä päivänä hypätä rajan yli, ja viettää päivän mittainen loma Seattlessa. Tämä oli ihan mukava reissu, mutta täytyy kyllä myöntää, ettei Seattle ole mikään näkemisen arvoinen kaupunki. Reissumme jännittävin asia olikin, kun näimme helikopterionnettomuuden jäänteet. Matkapäivämme aamuna helikopteri oli pudonnut, ja tuhoutunut Seattlen Space Needlen viereen, vieden mukanaan ainakin kolme autoa. Huono asia tässä oli se, että onnettomuuden takia Space Needle oli suljettu, eli emme päässeet näkemään Seattlen ainoaa oikeata nähtävyyttä…
Vancouver oli myös paikka, missä minun huonon tuurin kierre pääsi loppumaan. Olen nyt kaksi vuotta putkeen, melkein jokaisessa ulkomaan kisassa päässyt aamun ensimmäisiin alkueriin, mutta tällä kertaa asia ei ollut näin. Sain luvan nukkua myöhään, ja aloittaa eräni vasta keskipäivän aikoihin. Lämmittelyssä tunnelma oli ehkä vähän jäinen. En saanut paikkoja suoraan avattua, ja lämmittely otteluissakin huomasin, ettei terä ole ihan kohillaan, ja hyökkäykset kauhean räjähtäviä. Menin siis ensimmäisiin otteluihini todella jännittyneinä, sillä oletin, etten saa kaikkea irti otteluissani. Vastaani tuli ensimmäisessä ottelussa Canadan Boisvert-Simard. Tuttu kaveri. Olen ottanut hänen kanssaan muutaman kerran aikaisemmin otteluita. Hän on erittäin voimakas miekkailija, ja suurimpana vahvuutena hänellä on tarkkuus. Hän aloitti ottelun kovalla painostuksella, yrittäen samalla käsipistoja. Yrittäessään flikkiä (heittopisto), näin hyvän paikan ja onnistuin pistämään häntä vastaan hänen alakäteen. Tässä kuitenkin meni jo yli puolet ottelun ajasta, joten Boisvert hermostui hieman ja alkoi painostamaan vielä enemmän. Hän yritti suoraa syöksyä, mutta sain peruutettua tarpeeksi paljon, ettei pisto osunut, ja lähdin suoraan fleschiin saaden 2-0 johdon. Tämän jälkeen Boisvert teki, mitä hän osaa parhaiten, ja otti erittäin lyhyessä ajassa kaksi pistoa minun kädestäni tarkoilla flikeillä ja pistoilla. 2-2 tilanteessa menimme siis jatkoajalle, minä sain edun ja heti kun Boisvert otti ensimmäiset askeleensa, lähdin suoraan vastapalloon fleschillä, ja voitin ottelun 3-2.
Toinen otteluni oli Argentiinalaista Lugonesia vastaan. Hän oli erittäin pitkä jätkä. Ainakin viisi senttiä minua pitempi. Hänen tyylinsä tosin oli todella hyökkäävä, joka teki ottelusta todella helpon minulle. Hän hyökkäsi, minä tein väistön ja piston. Tätä jatkui koko ottelun ajan, ja voitin hänet 5-1.
Seuraavat ottelut minulla olivat taas eräni vaikeimmat. Ensiksi oli Saksan Böehm. Vasenkätinen pitkä mies, joka oli todella puolustava. Ottelu alkoi todella tasaisesti, mutta 2-2 tilanteessa tein typerän virheen, joka vei hänet 3-2 johtoon. Kun hän sai johtoaseman niin joudun itse painostamaan häntä, joka oli erittäin hankalaa. Hän osasi käyttää tilanteet onnistuneesti hyväkseen, ja voitti minut 5-2. Tämän jälkeinen otteluni Italian Bruttinia vastaan oli melko samanlainen. Tilanne oli 1-1 ja oli puoli minuuttia jäljellä. Tein onnistuneen hyökkäyksen, mutta pistin muutaman sentin ohi, jolloin Bruttiini sai 2-1 johdon. Ajan loppumisen takia yritin muutaman epäonnistuneen hyökkäyksen, ja Bruttini voitti minut 4-1. Enään kaksi ottelua jäljellä, jotka kummatkin olivat erittäin selvät. Ensiksi Venäjän tankki Anokhin, joka vain vyöryi minun ylitseni. 5-1 tappio. Sekä Kanadalainen juniori ottelia, jonka yli itse vyöryin 5-1. Alkuerieni lopputulos oli siis ihan OK 3-3.
Niko oli onnistunut alkuerissä paremmin kuin minä, joten hän pääsi suoraan seuraavalle päivälle, kun minun piti ottaa vielä yksi ottelu cupeissa. Tämä ottelu oli Kanadalaista Leblancia vastaan. LeBlanc on banaani kahvainen ja melko tasainen ottelija. Hän osaa liikkua melko nopeasti, hyökätä melko hyvin, ja puolustaa melko vahvasti. Ottelu kuitenkaan ei tuottanut minulle suurempaa ongelmaa, sillä onnistuin ajoittamaan vasta hyökkäykseni juuri oikein. Heti kun LeBlanc yritti hämätä hyökkäystä, lähdin suoraan flesche hyökkäykseen. Koska osasin ajoittaa nämä hyökkäykset juuri oikein, ei LeBlancilla ollut paljoa mahdollisuuksia. Hän yritti myös hyökätä paljon, mutta väistöni olivat vahvat ja voitin hänet lopulta 15-7. Tämän jälkeen kisa loppui lauantain osalta, ja aloitimme valmistelumme seuraavan päivän 64 cuppi otteluita varten.
64 Cupissa sain vastaani maailman rangking 6. Venetzuelalaisen Fernandezin. Fernandez on todella pitkä banaani kahvainen ottelija. Ottelu oli siis erittäin hankala. Olen kuitenkin tyytyväinen siintä, että suurin osa matsista tilanne oli erittäin tasainen. Puolustukseni, sekä jalkatyöni olivat tarpeeksi hyvät, ettei Fernandez saanut hyökkäyksillään melkein yhtään pistettä. Hän joutui tekemään todella paljon työtä saadakseen pisteet. Mutta niin jouduin minäkin. Fernandezilla on uskomattoman hyvä jalkatyö, joten pisteiden saanti ei ollut minulla helppoa. Suurin ongelmani ottelussa olikin se, että suurin osa hyökkäyksistäni jäi sen yhden sentin päähän. Ajoitin hyökkäykseni oikein, ja minun olisi pitänyt saada piste, mutta melkein jokainen kerta Fernandez sai liikutettua kehoaan oikein, että pistoni meni joko ohi, tai jäi vähän vajaaksi. Tätä jatkui, todella pitkään. Me taistelimme kaikki kolme erää. Kolmannen erän loppupuolella aika jäi vähäiseksi ja Fernandez johti minua 9-7, joten minun oli pakko lähteä ryntäämään. Tässä vaiheessa huomasi, että näin taitavaa ottelijaa vastaan ei voi tehdä huolimattomia hyökkäyksiä. Ottelu siis loppui Fernandezin voittoon 15-9. Mutta olen sentään tyytyväinen, että yksi maailman huipuista joutui tekemään työtä kaikki kolme erää, enkä antanut hänelle helppoa voittoa.
Tässä on nyt pienehköinen tauko ennen seuraavia ulkomaan kisoja, jotka taitavat olla Pariisin MC sekä Bernin GP matkat. Yritän kirjoitella lisää siis silloin.

Legnano Italia MC 24-25.1.2014

20140123_111230
Lentokenttäkujetus Legnanoon.

 

Tämä taitaa olla jo viides kerta kun olen Legnanossa kisaamassa, ja ainut asia minkä olen huomannut on, että Italia ei osaa järjestää kisoja. Italiassa on normaalia, että kuljetukset ovat myöhässä tai eivät tule paikalle. Legnanon kisassa myös suurena ongelmana on teltat, mutta niistä kerron vähän myöhemmin. Yllätyksenä tällä kertaa olikin se, että kisakuljetus olikin vain 15 minuuttia myöhässä. Tosin syy miksi tämä ei ollut myöhässä enempää taisi olla siinä, että he olivat saaneet poliisit kyyditsemään kisailijoita. Poliisit kuljettivat meidät mukavasti Legnanon kaupunkiin, mutta pienen kartanluku erheen takia poistuimme bussista liian aikaisin ja jouduimme patikoimaan parikymmentä minuuttia, ennen kuin pääsimme huoneistoomme.
Minä vihaan Legnanon telttoja. Italiassa normina on pysynyt pihalle pystytetty muovi teltta, jossa pidetään suurin osa alkueristä. Minulla on myös aina ollut uskomattoman hyvä tuuri ja olen aina päässyt päivän ensimmäisessä erässä telttaan ottelemaan. Mikä tässä teltassa on ärsyttävää? Noh, teltassa ei ole minkäänlaista lämmitystä, joten aamulla kahdeksalta kun aloittaa alkuerät, niin teltassa on kylmä. Todella kylmä. Ja kun aamu muuttuu päiväksi ja aurinko pääsee lämmittämään, niin teltan sisus muuttuu saunanomaiseksi tunkkaiseksi paikaksi jossa ei pysty kunnolla hengittää. Tästä saattaa johtua, että alkuerieni ensimmäiset ottelut menivät melko jäisesti. En saanut melkein mitään aikaiseksi, ja hävisin kaksi ensimmäistä ottelua. Aurinko oli ehtinyt nousta näiden otteluiden jälkeen, ja teltan lämpötila nousi siedettäviin asteisiin, joten sain fiiliksen takaisin, ja onnistuin voittamaan seuraavat neljä ottelua.
Pääsin siis Cup-otteluihin alkuerän voitoilla 4-2. Tämä tarkoitti, että minun ei tarvinnut otella ensimmäistä ottelua. Tämä myös tarkoitti, että minulla oli noin kuuden tunnin tauko ennen seuraavaa ottelua. Menin siis syömään vähän pastaa ja ottamaan noin tunnin nokoset.
Hyvin levänneenä sain selville, että ensimmäinen cup otteluni on Videiraa vastaan. Videiralla taisi olla MM hopea ja EM pronssi, tai MM pronssi ja EM hopea… Kuitenkin ihan hyvin pärjännyt miekkailija oli vastassa. Ottelu oli täysin voitettavissa, mutta ottelun alkuvaiheilla tein huonon hyökkäyksen, joka jatkui huonoon lähitaistelutilanteeseen, jossa väänsin vasemman jalkani nilkan ja hajotin sen jalan nivelsiteet. Tästä seurasi uusi kokemus minulle, sillä tämä oli ensimmäinen kerta kun tarvitsin 10 minuutin medical breakin. Jatkoin kuitenkin ottelun loppuun asti, mutta ei minulla mitään mahdollisuuksia ollut. Taisin hävitä ottelun 14-6. Tämän jälkeen oli muutama välipäivä, ja yritin saada jalkani kuntoon joukkuekilpailua varten.
Joukkuekilpailussa saimme vastaamme Puolan joukkueen. Heillä oli aika vahva joukkue, joka meidän ottelun jälkeen jatkoikin finaaleihin asti. Edellisestä lauseesta voitte varmaan päätellä, että emme voittaneet ottelua. Mutta taistelu oli kova viimeisiin sekunteihin asti, ja ottelussa pystyi hyvin huomaamaan kuinka paljon Suomen joukkue on kehittynyt. Koko joukkue teki erittäin hyvää työtä jokaisessa ottelussa, mutta tässä blogissa kerron vain omista otteluistani. Minun ensimmäinen ottelu oli Puolan ankkuria Zawrotniakkia vastaan. Tämä on sama Zawrotniak joka voitti minut MM-kisojen cupeissa 15-14. Minä en pystynyt kunnolla liikkumaan, joten mietin, että paras mahdollisuus olisi jos onnistuisin pitämään tilanteen mahdollisimman tasaisena. Onnistuin tässä erittäin hyvin. Zawrotniak teki alussa muutaman hyökkäyksen, ja pääsi onnistuneesti puolustukseni läpi. Tilanne 2-0. Tajusin siinä vaiheessa, että en saa kuitenkaan passivoitua täysin, vaan pitää itsekkin tehdä jotain. Lisäsin liikettä vähäsen ja sain hyvän vastapiston, ja onnistuneen väistön, joiden jälkeen tilanne oli tasan 2-2. Näiden pisteiden jälkeen Zawr ei uskaltanut enää hyökätä ja meidän ottelumma jäi tilanteeseen 2-2. Seuraava otteluni oli Motykaa vastaan. Tämä oli pienempi mies, mutta hän myös paljon innokkaammin halusi hyökätä. Tämä sopi minulle hyvin. Motyka teki paljon työtä, lähti hyökkäykseen ja otin suoran vastapiston. Osuin häneen, mutta lamppu ei syttynyt, joten Motyka sai pisteen. Tämän jälkeen tasoitin. Taas kerran tapahtui samantapainen, selvästi minun pistoni, mutta lamppu ei syttynyt. Testasin aseeni ja vaihdoin uuden aseen tilalle. Pystyin vielä tämän jälkeen hakemaan itselleni muutaman piston, eli voitin osa ottelun 3-2. Tässä ottelussa iski kuitenkin uskomus, että alueen kela oli rikki, sillä ottelun jälkeen kysyin muiltakin, ja he sanoivat, että muutama tälläinen hämärä pisto oli tapahtunut. Viimeisessä ottelussani sain vastaani kolmannen Puolalaisen. jonka nimi oli vaikea enkä muista sitä. Hän oli muissa otteluissa iloisesti yrittänyt hyökkäyksiä, mutta meidän ottelussamme hän päätti olla hyökkäämättä, ja lopetti osa ottelun tilanteeseen 0-0. Tilanne oli viimeisessä ottelussa Puolan eduksi 12-11, eli meillä oli hyvä mahdollisuus voittoon. Tällä kertaa Zawrotniak oli enemmän liekeissä, ja onnistui pitämään johdon meidän ankkuriamme vastaan.

20140123_185400

Qatar Doha 2014

20140115_115121

 

 

 

Tämän päivityksen piti tulla jo viime viikolla, mutta koska Italiassa ei ole internettiä niin tämä tulee vähän myöhässä.

Lentomme laskeutui tähän öljy sheikkien maahan kahdelta aamulla. Tavarat saimme lentokentältä ilman ongelmia ja noin kuuden turvatarkastuksen jälkeen pääsimme kentältä pois. Hotellille päästiin kolmena maissa ja jouduimme vastaanotossa taistelemaan noin kaksi tuntia, että saimme avaimen huoneeseemme. Doha oli melko mielenkiintoinen paikka. Keskusta oli noin sata jättimäistä pilvenpiirtäjää jonka ympärillä oli vain aavikkoa ja slummi aluetta. Maisemat keskustan alueella olivat upeat, vaikka ihailuni korkeita taloja kohtaan vaihtui nopeasti tylsyydeksi. Mutta onneksi kuljetukset kisapaikoille sekä kisa järjestely toimi ilman suurempia ongelmia.
Tämä oli ensimmäinen kunnollinen Grand Prix kilpailu mihin olen osallistunut, joten tunnelma oli kisa-aamuna jännittynyt. GP kilpailuissa usein ei ole niin paljon osallistujia, kuin MC kilpailuissa, mutta taso on taas kovempi.
Päivän ensimmäinen ottelu olikin hallitsevaa alle 23 vuotiaiden Euroopan mestaria, Italialaista Citroa vastaa. Olin aikaisemmin ottanut häntä vastaan kerran juuri noissa EM kisoissa jotka hän meni voittamaan. Ottelu oli silloin tiukka, mutta hän onnistui voittamaan minut muutamalla pisteellä. Tällä kertaa onnistuin yllättämään hänet muutamalla onnistuneella vastahyökkäyksellä, ja voitin hänet melko selvin luvuin 5-2. En ole täysin varma oliko tämä hyvä vai huono asia, sillä menin seuraavaan otteluun ehkä vähän liian itsevarmana. Toisessa ottelussa vastaan tuli Israelin Beskin. Minun olisi pitänyt voittaa tämä ottelu, mutta kun johdin häntä 2-1 annoin liikaa periksi ja menimme jatkoajalle tilanteessa 3-3. Yhden huonon hyökkäyksen jälkeen hävisin ottelun 4-3. Tästä ottelusta pienesti masentuneena sain vastaani Puolalaisen miekkailijan, jonka nimeä en osaa kirjoittaa enkä lausua, koska siinä oli paljon konsonantteja eikä oikein mitään muuta ( joten heitän tähän vaikka konsonantit Kzrtku). Ottelu Kzrtkun kanssa oli tiukka ja erittäin tylsä. Kumpakaan ei tehnyt ensimmäisen kolmen minuutin aikana mitään, ja jouduimme jatkoajalle tilanteessa 0-0. Kzrtku sai edun joten jouduin hyökkäämään. Löysin hyvän paikan tein hyvän hyökkäyksen ja pistin ohi noin sentillä. Tästä Kzrtku rokotti nopeasti ja voitti ottelun 1-0. Seuraavat ottelut olivat henkilöitä jotka voitin melko helposti luvuin 5-1, 5-2 sekä 5-1. Jatkoin siis Cup otteluihin tuloksella 4-2.
Cup otteluiden rangkin minulla oli 30, joten sain vastaani alkuerissä huonosti sijoittuneen miekkailijan. Tämä miekkailija oli Brazilian Ferreira. Pitkällä kahvalla hän onnistui pitämään etäisyyden pitkänä ja hän ei suostunut hyökkäämään. Tämä teki ottelun alkupuoliskosta hankalan, sillä itse en halunnut hyökätä pitkäkahvaista vastaan, eikä hän suostunut hyökkäämään minua päin, sillä hänen ensimmäiset hyökkäykset eivät onnistuneet. menimme siis toiseen erään minun johdolla 4-3. Tämän erän alussa päätin, että ottelusta ei tule mitään jos kummatkin odottelevat paikallaan, ja lähdin heti aloituksesta flessiin. Tämä meni läpi. Edellisen onnistuneen hyökkäyksen innostamana lähdin toiseen suoraan flessiin, tämäkin meni läpi. Olin siis löytänyt hänen heikkoutensa. Typerät hyökkäykset. Käyttäen tätä tietoa hyväksi, tein vielä noin kymmenen typerää hyökkäystä ja voitin hänet selvin luvuin 15-6.
Se oli ensimmäisen päivän viimeinen ottelu, jonka jälkeen pientä lepoa ja maisemien katselua odottaen seuraavan päivän 64-cuppia. Tästä 64 cupin ottelusta minulla ei ole paljoa sanottavaa. Ottelin Venäjän Sergey Bidaa vastaan, joka on erittäin vahva miekkailija. Onnistuin saamaan väistöt kiinni kun hän hyökkäsi, mutta hän väänsi kaikella voimalla itsensä läpi, ja sai pisteet. Yritin siis itse hyökätä, mutta hän otti suurella voimalla terän kiinni ja väänsi itselleen pisteet. Olin siis melko huonossa jamassa jo ensimmäisistä pisteistä lähtien, ja hävisin hänelle melko selvästi 15-8.
Tästä tuloksesta olen kuitenkin tyytyväinen, sillä se oli ensimmäinen GP kisani, jossa pääsin pisteille. Tämä oli myös hyvä aloitus uudelle vuodelle, sekä juuri alkaneelle MC kisakaudelle. Kisan jälkeen pääsimme nauttimaan parhaista antimista, mitä tämä kuiva maa pystyi tarjoamaan. Amerikkalaisen kahviketjun ”kahveista”.
IMG-20140118-WA0006

SAF-Pokalen Sat-MC Tukholma 11.1.2014

ImageYllä näet, täysin puhtaan hyökkäyksen.

Helsingistä Turkuun ja Turun kautta Tukholmaan. Näin me matkustimme SAF-Pokalen satelliitti-MC kilpailuun. Reissu meni muuten ilman ongelmia ( matkustin toverini Mellasen kanssa junalla kun muut menivät autolla) mutta nukkumisessa oli koko joukkueella suuria ongelmia. Syy tähän ei ole selvillä, joko moottorin matala myrinä piti meidät hereillä, tai liian jännittyneinä odotimme seuraavan päivän kilpailua. Oli syy mikä vain, emme päässeet nukkumaan ennen kahta yöllä, ja aamulla ei tunnelma ollut pirtein mahdollinen. Aamiainen oli kuitenkin hyvä, juuri sellainen mitä odottaa laivan buffetilta, ja pakotettuamme itsemme hereille muutamalla litralla kahvia lähdimme matkustamaan kohti (ruotsinkielinen nimi) hallia. Matka sujui hyvin ja olimmekin melkein ensimmäiset kisapaikalla.
SAF pokalen on ollut aina hauska kisa. Suurin ongelma mikä itsellä on ollut kisaa kohtaa on kisan kahdet alkuerät. Tämä ei tietenkään ole suuri ongelma, sillä sen voi ottaa harjoituksen kannalta, ja myös minun henkilökohtaisessa lempikisassani, Turun Kupittaassa, pidettävässä kisassa myös on kahdet alkuerät. Ongelmani kahta alkuerää kohtaan on vain oma miekkailuni. Yleisesti jos on kahdet alkuerät niin ensimmäisen alkuerän perusteella luodaan rangking toista alkuerää kohden, ja toisen alkuerän tuloksista luodaan rangking cup otteluita varten. Täten jos ensimmäisessä alkuerässä onnistuu ja toisessa ei, niin sijoittuu huonosti cup otteluihin. Tämä on ongelma joka minulla on erittäin usein. Ottelen ensimmäisen alkueräkierrokseni täysillä ja olen hyvin ränkätty toista alkuerää varten, jonka vedän aivan surkeasti. Onneksi tällä kertaa ei ollut sellainen päivä.
Ilmoitan alkuerien tulokset nopeasti, sillä ottelin näissä alkuerissä 11 ottelua ja en haluaisi pitkittää tarinaani. Ensimmäinen alkuerä meni upeasti ja voitin jokaisen ottelun. Tiukoin matsi oli erästä Tanskalaista junioria vastaan, sillä se oli ensimmäinen ottelu enkä saanut itsestäni oikein kaikkea irti. Väsymys oli vielä päällä ja yleistä jumitusta oli muutenkin havaittavissa. Sain kuitenkin vedettyä itseni pois siintä väsymyksen ankeasta verhosta ja ottelutunnelma oli minulla samanlainen kuin edellisissä Kuopion kisoissa (tosin päästäkseni tähän tilaan turvauduin ystäväni RedBullin puoleen). Toinen erä oli yhtä voitokas. Tiukimpana otteluna oli eräs Ruotsalainen kaveri joka myöskin lähes parimetrisenä ukkona pystyi vastaamaan minun hyökkäyksiini, mutta lopulta hyvin ajoitettu flessi pelasti minut tästä ja nousin ottelusta voitokkaana. Erän loppupuolella sain vastaani erään Ruotsalaisen vanhemman herran. Tämä oli minun viimeinen otteluni ja olin voittanut kaikki edeltävät ottelut, joten hermoilin tottakai. En halunnut hävitä ja menetin täysin ottelussa itsevarmuuteni, joten päästin ottelun 3-3 tasatilanteeseen ja huonoilla yrityksillä onnistuin munkittamaan voiton itselleni. Tämä vain osoittaa, että tässä lajissa ei todella kannata miettiä.
Cup ottelut aloitin toiselta rangking sijalta ja sain ensimmäisellä kierroksella vastaani Ruotsin Von Platenin. Muistan ottaneeni häntä vastaan muutamia vuosia sitten, ja ottelut olivat tasaväkisiä. Tällä kertaa tosin hänellä ei tainnut olla hyvää päivää, ja itselläni oli uskomaton meininki. Voitin siis hänet 15-3 ensimmäisen erän aikana. Tämän tyylinen voitto antoi aivan uskomattoman hyvän fiiliksen päälle, joka auttoi minua suuresti seuraavissa otteluissa.
Toinen Cup otteluni oli erästä Irlantilaista herraa vastaan. En ollut ikinä nähnyt hänen otteluaan, joten en voinut tietää mitä odottaa. Minun epäonnekseni hän oli erittäin puolustava miekkailija. Tein muutamia tyhmiä liikkeitä ja vastustajani noukki ammattimaisesti pisteet. Tein myös muutamia järkeviä liikkeitä joista itse sain pisteeni. Tätä jatkui kaksi ensimmäistä erää, jolloin tajusin, ettei minun ehkä kannata tehdä tyhmiä. Kuuntelin täten itseäni ja tämä toimi, voisi kuunnella itseä useammin. Odottelin irkun tyhmiä liikkeitä ja hain niistä omat pisteet. Ottelu loppui 15-10.
16-parhaan joukossa vastaan tuli Venezueelalainen nuori jätkä. En halua puhua tästä ottelusta paljoa, sillä se on yksi huonoimpia mitä olen pitkään aikaan ottanut. Voitin hänet 15-13.
8-Cupissa taas tuli yksi mielenkiintoisimmista otteluista mitä olen ikinä ottanut. Tämä oli Ruotsalaista Sundman. Tiesin jo alunperin että hän on erittäin puolustava vastus ja, että itse en voi hyökkäämällä hänestä pisteitä saada. Joten päätin odottaa. Sundman ei myöskään ollut innokas hyökkääjä joten hän myös päätti odottaa. Tätä odottamista jatkui kolmen passiivisuuden verran ja jatkoimme viimeiselle minuutille pisteillä 0-0. Onni suosi minua tänään ja sain edun, eli jos minuutin jälkeen tilanne on tasan tai jos johdan niin voitan ottelun. Tämä sai Sundmanin liikkeelle. Odotin kiltisti omalla takarajallani ja tilaisuuden tullen otin nopean flikin häden kädestään. Sundmanille ei tämän jälkeen jäänyt aikaa valmisteluun, joten hän lähti nopeisiin hyökkäyksiin. Tilanne tuli 2-0, 2-1, 2-2 ja lopulta viime sekunneilla sain voittopisteen 3-2.
Semifinaali olikin Suomalaisten keskeinen ottelu. Koska en paljoa halua puhua tästä, niin kerron vain vähän… Vastassa oli hyvä ystäväni Vuorinen. Ottelu oli alussa tiukka, mutta loppupuolella sain suuren johdon ja voitin ottelun lopulta 15-9.
Finaalissa sain vastuksekseni Puolalaisen kaapin. Tämä minun kokoinen ja satakiloinen lihaskimppu edustaa minusta Puolalaisia miekkailijoita erittäin hyvin, sillä kokemukseni puolalaisista on aina ollut, että he ovat uskomattomia tankkeja. Eli miekkailijoita jotka käyttävät hyväkseen suurta voimaansa, eivätkä hyökkää paljoa. Vaikka alussa tilanne oli tiukka, päivän väsymys painoi hartioillani liikaa, enkä pysynyt enää puolalaisen perässä. Minun oli taivuttava, ja hävisin ottelun 15-9.

Kuopion Torni-turnaus 4.1.2014

ImageKuvan ottanut Kristian Roslander

Kirjoittelen tätä matkallani Dohan Grand Prix kisoihin ja juuri lensimme Batmanin kaupungin ylitse.  Lentoa on vielä muutama tunti jäljellä joten ajattelin käyttää aikani jollain tavalla hyödyksi ja täydentää pienesti blogiani,  viime kerrasta kun oli melkein vuosi. Tekosyynä tälle pitkälle tauolle on  armeija aikani joka vei viime vuonna suuresti aikaani ja täten blogin täydennys jäikin vähemmälle. Mutta ei tässä tämän enempää selityksia vaan aloitetaan vuoden ensimmäisillä kisoilla.

Kuopion Torni turnaus on vain muutaman vuoden vanha kilpailu, mutta on nopeasti saavuttanut miekkailijoiden suosion toimivalla järjestelyllään ja hienoilla palkinnoilla. Itse pyrin tähän kisaan aina pääsemään (vaikka viime vuonna en armeijasta päässyt) sillä veljeni asuu Kuopiossa ja pitää käyttää kaikki mahdollisuudet hyväksi, että pääsisin häntä näkemään. Olen myös onnistunut kyseisissä kisoissa hyvin, sillä ensimmäiset kisat  voitin ja tänä vuonnakaan en huonontanut tulostani ollenkaan.

Alkuerät aloitin hyvin voittamalla ensimmäiset neljä otteluani, fiilis oli tarkka vaikka olinkin pikkasen väsynyt vielä. Ikävä kyllä voittoputki ei jatkunut tätä pidemmälle kun menin häviämään viimeisen alkueräotteluni melko selvästi. Huono asia tässä oli se, että veljeni tuli tyttärensä kanssa kannustamaan minua juuri tämän ottelun aikana, ja he pääsivät ensiksi todistamaan minun häviöni, jonka jälkeen he joutuivat odottamaan tunnin, että cup ottelut alkaisivat. Mutta tulokset alkueristäni olivat kuitenkin hyvät ja aloitin itsekkin cup matsien odottelun syömällä pienen picnikin veljeni ja hänen tyttärensä kanssa.

Kaksi ensimmäistä cup ottelua voitin nopeasti ja varmasti, joista sain paljon itsevarmuutta ja muutenkin hyvän olon päälle. Kahdeksan parhaan joukossa sain vastaani Virolaisen ja  Ur33 seuraa edustavan Ormuksen. Ormus on yksi niistä miekkailijoista joita vastaan en ollenkaan tykkää otella. Se ei johdu mistään muusta kuin, että hänen tyylinsä ei sovi minulle ollenkaan. Hän yleisesti odottelee paljon ja pitelee kättään erittäin edessä ja hyökkää ainoastaan varmoissa paikoissa. Häntä vastaan on siis erittäin hankala otella. Mutta koska edelliset ottelut olivat menneet minulla mukavasti niin en huolehtinut liikaa ja itsevarmasti aloitin ottelun. Ottelu meni aivan samalla tavalla kuin olin olettanut. Ormus etsi paikkoja ja hyökkäsi vain varmoista paikoista, ja minulla oli hankalaa etsiä paikkaa josta itse yrittäisin mitään. Miekkailumme oli varmasti erittäin tylsää katsottavaa sillä pisteitä ei alussa tullut paljoa, ja hyökkäykset olivat harvassa. Onnistuin kuitenkin saamaan toisen erän lopussa ja kolmannen erän alussa muutaman pisteen johdon, joka pakotti Ormuksen tekemään enemmän hyökkäyksiä. Aika oli loppumassa ja Ormuksen hyökkäyksien valmisteluaika väheni huomattavasti, joten itse pystyin noukkimaan huolimattomista hyökkäyksistä pisteet. Tämä jatkui kolmannen erän loppuun saakka, ja voitin Ormuksen ( tarkkaa tulosta en muista, mutta se oli 15-9 jommalla kummalla puolella).

Semifinaalit alkoivat ja sain vastaan vanhan tutun Turun miekkailijoista Rosenlundin, nopean ja vahvan hyökkääjän. En halua pidentää kirjoitustani liikaa, mutta onnekseni ottelu meni melkein samanlailla kuin edellinen otteluni Ormuksen kanssa.  Alku oli erittäin rankkaa ja tasaista, mutta viimeisessä erässä sain tarvittavan johdon joka pakoitti Rosan hyökkäämään huonoilla valmisteluilla. Näistä onnistuin nappaamaan voittoni. (ottelu tulos on myös kadonnut huonoon muistiin, joten ilmoitan taas tuloksen olevan 15-9 jommallakummalla puolella)

Päivän viimeinen ottelu. Ottelijat ovat pitkän päivän rankoista otteluista väsyneet ja heidän pitäisi löytää energia vielä yhteen rutistukseen. Ainakin tälläinen fiilis itsellä oli. Vastassani UR33 seuraa edustava Bade jr. Vastus, jota vastaan viime kerralla tavatessamme sain kokea tappion nöyryytyksen.  Vastus, joka on vuosien ajan ollut Suomen vaikeimpien vastuksen joukossa. Vastus, jonka tämänkertaisen ottelun voittajan spoilasin jo kappaleessa kaksi. Ottelu itsessään meni melko samalla kaavalla kuin kahdet edellisetkin. Alku oli tiukkaa ja lopussa sain tarvittavan johdon. Ero edellisiin otteluihin oli ensimmäisen erän passiivisuus varoitus jonka saimme. Ensimmäinen pisto tuli juuri kuin ensimmäisen erän ensimmäinen minuutti oli kulunut. Tämän jälkeen kului yli minuutti jonka aikana kumpakaan ei pistettä saanut. Passiivisuus säännön mukaan jos kuluu ottelussa minuutti jonka aikana ei pistettä synny, pysäytetään kyseinen erä ja siirrytään suoraan toiseen erään. Tämä tarkoitti, että jouduin muutenkin väsyneenä miekkailemaan kaksi minuuttia ensimmäisestä erästä ja kokonaisen kolmiminuuttisen erän ilman taukoa.  Keho ei todellakaan tykännyt tästä ja keuhkot olivat ottamassa itseään irti. Selvisin juuri ja juuri toisen erän loppuun vielä johtoasemassa. Erätauon aikana seuratoverini Kyllönen jr. tuli antamaan minulle  tarpeellisia neuvoja, ja ilmoitti, että voittaakseni ottelun minun tulisi tehdä muutamia hyökkäyksiä. Otin neuvot vastaan ja kolmannen erän alussa tein suoran ryntösyöksyn (flessin) joka onnistui upeasti. Tämän jälkeen hämäsin vastustajaani tekemällä suoraan edellisen hyökkäyksen perään flessin jonka lopetin kesken ja aloitin suoraan uuden flessin. Tämäkin hyökkäys onnistui upeasti, ja aika alkoi vastustajallani loppumaan kesken. Pidin johtoani yllä ja voitin finaalin ajan loppumiseen tuloksin 14-9.

Suuret kiitokset lähtee Kuopion kisan järjestäjille, he onnistuivat taas pitämään yhden Suomen parhaiten järjestetyistä kisoista. Voisi muutkin seurat ottaa heistä mallia. Suurin kiitos kyllä tästä kisasta menee veljelleni ja hänen tyttärelleen, jotka jaksoivat katsoa minun tylsiä otteluitani koko pitkän päivän sekä hurrasivat minulle joka ottelussa.
Lentoni alkaa laskeutua Dohan kentälle kohtapuoliin, joten seuraavaa kirjoitusta kirjoittelen sitten Qatarissa.

Weisser Bär ja Heidenheim 2013

Otetaan tässä nopeaa kertausta ennen kuin päästään kisoihin jotka ovat tällä hetkellä relevantteja. Kööppenhaminan satelliitti kisan jälkeen matkasimme taas kerran Tanskaan, Åårhuussin satelliitti kisaan. Täällä hyvät tulokset jatkuivat. Tosin tällä kertaa miekkailuni taso ei yltänyt yhtä korkealle kuin Kööppenhaminassa, sillä hävisin finaalissa Tanskan Von Der Ostenille. Kävin myös kisoissa Ruotsissa sekä Italiassa, mutta tulokset siellä eivät olleet mitenkään ihmeelliset, joten jätän ne tässä kertomatta.

Mutta pääasiallinen kertomukseni kertoo seikkailustani Saksassa. Suunnitelmamme oli, että lähdemme kisaamaan Berliiniin Weisser Bärin kisaan, jonka jälkeen lähdemme Heidenheimiin, jossa treenaamme viikon ja osallistumme siellä pidettäävään Mc- kilpailuun. Tämä oli toinen kerta kun kisasin Weisser bärin kisassa. Viime kerralla tulokseni oli melko keskitasoa, taisin tipahtaa 64 kupissa joka oli ihan kiva tulos tuossa lähes kolmensadan henkilön kisassa. Tällä kertaa onnistuin hyvin alkuerissä. Hävisin ensimmäisellä alkueräkierroksellani vain yhden ottelun ja toisessa alkuerässä voitin kaikki. Olin siis viidenneksi ränkätty kisassa ja pääsin suoraan seuraavalle päivälle.
Ensimmäinen kuppivastustajani oli Tsekin Kovarik, jätkä jota vastaan ei minulla ei suuresti ollut ongelmia ja voitinkin hänet ihan mukavin tuloksin 15-8. 32 kupissa sain vastaani Sveitsin Brunoldin. Vastus joka ei ollut mikään sopivin minulle, sillä hän ei tehnyt muuta kuin seisoskeli paikallaan ja väisti.. Seisoimme siis paikallamme kun kummallakaan ei ollut uskallusta hyökätä. Meni ensimmäinen erä, meni toinenkin ja mitään emme olleet aikaseksi saaneet. Muutamat flikit onnistuivat ja muutamat alakäsipistot sai vastustaja ja jatkoimme jatkoajalle tilanteessa 2-2. Voitte varmasti kuvitella kuinka mielenkiintoista katsottavaa ottelumme oli. Jatkoajalla edun sain minä, joten pystyin hyvillä mielin pakittamaan takarajalle Brunoldin painosaessa, ja kun tuo pienehköinen mies etsi paikkaa johon hyökätä päätin itse ottaa aloitteen ja tein tyylikkään flikkisyöksyn pikkumiehen reiteen. Tämä vauhdikas ottelu päättyi siis tuloksin 3-2. Tämän jälkeen valmentajani on kieltänyt minulta tälläiset ottelut.
16 kupissa päivän pelkoni tulivat toteen kun vastaani sain Ranskan olympiaedustajan. Melkein kaksimetrisen kaapin joka pystyisi varmaan nostamaan hennon ruumiini yhdellä kädellä. Miekkailijan jolla oli myös jonkinlaisia tuloksia MM-kisoista. Borelin. Tämä pelko olikin melko turhaa, sillä Borelin tyyli oli melko sopiva minulle. Pienehköisen alkukankeuden jälkeen Borel siirtyi 6-2 johtoon. Tämä johtui tosin siitä, että pyrin koko ajan väistämään hänen hyökkäyksiään, mutta ei tuollaista kasaa lihasta niin vain väistetä. Toisen erän alussa tajusin mitä minun tulisi tehdä. Tein koko ajan väistöliikkeitä, jotta hän luulisi, että haluaisin väistää. En kuitenkaan tahtonut teräkontaktia, vaan heti hänen hyökätessä lähdin itse vastahyökkäykseen.  Tämän taktiikan tajutessani ottelusta tuli melko helppoa, mutte erittäin fyysisesti raskasta. Voitin silti ihan kunnioitettavalla tuloksella 15-11.
Tämän ottelun jälkeen sain muutaman minuutin lepotauon, jonka jälkeen 8 joukossa vastaani sain Ukrainalaisen Hereyn. Hallitsevan U23 Euroopan mestarin. Koko ottelu meni melko hyvin, onnistuin useissa vastapistoissa ja johin ottelua alusta loppuun saakka. Viimeisen erän loppupuolella kun tulos oli 14-13 tapahtuikin jotain typerää päässäni ja päätin lopettaa taktiikan joka oli koko ottelun ajan toiminut, ja lähdin hyökkäämään. Tämä ei oikein onnistunut ja hups, tuli tasoitus… Ei mitään huolia, otetaan viimeinen kunnolla ja voitetaan matsi mietin itsekseni. Päätin kuitenkin olla kuuntelematta häntä ja lähdin uudestaan hyökkäämään ja se ei vain toiminut… Olin siis lopputuloksissa viidennes tuossa yli 250 hengen kisassa ja U23 kilpailussa tulin toiseksi.

Sitten pääsimme Heidenheimiin Mc-kisoihin ja siellä oli minulla vähän eri meininki. Minulla kävi melko huono tuuri sillä alkueräni alkoi aamu kahdeksalta mäen päällä olevassa urheilukeskuksessa. Eli vähän vaille kuusi herätys ja ilman aamupalaa raahaamaan laukkuja vuorta ylöspäin. Paikalle päästyäni vetäsin muutaman banaanin nassuun ja nopealla lämmittelyllä ottelemaan alkueriä. Alkuerät eivät minulla olleet mitkään kaikista hankalimmat, mutta koska fiilis ei ollut mitenkään heppoinen, niin kesti pikkasen se tason saanti. Tulokset eivät olleet hyvät. Kaksi voittoa ja neljä tappiota ok indeksillä takasi kyllä jatkoon pääsyn, mutta olisi odottanut parempia tuloksia. Ainut mukava asia tuossa päivässä oli kun sain vastaani Ranskan Blaszyckin, joka on ihan kova tekijä Ranskassa, ja sain jatkoajalla erittäin tyylikkään flikin keskelle jalkaa.
Sain siis siinä jämäkupissa, johon tuloksieni perusteella jouduin, vastaani Unkarilaisen Serran. Ottelu ei ollut mitenkään mielenkiintoinen. Vastustajani johti ottelua alusta loppuun, vaikka tasoeroa meillä ei ollut. Normaalilla päivällä uskoisin, että vastusta ei hänestä olisi ollut. Mutta päivä oli mikä oli. Sain kuitenkin hyvän painostuksen kautta tilanteen tasoihin 10-10. Tämä onni ei kuitenkaan kestänyt kauaa sillä vastustajani löysi mukavan aukon alakädestäni ja sieltä nappasi itselleen johdon. Aika oli melkoisen lopussa joten kaamealla ryntäyksellä päin ja menettämään useampia pisteitä. Ottelu loppui siis 15-12 ja siihen loppui Saksan reissuni.

Paluu kirjoituksiin

Siintä onkin pikkasen aikaa kun viimeksi tänne kirjoittelin. Tuollainen kolmen kuukauden pituinen,  intin ja joululoman tuoma laiskuus iski päälle ja en saanut vain mitään kirjoitusta aikaiseksi. Mutta pyrin tästä eteenpäin vähän useammin tätäkin sivustoa päivittää. Eli aloittakaamme kisoista jotka ovat jo menneet.

Kupittaa oli kauan sitten ja ei mennyt täysin suunnitelmien mukaan…

Kauden ensimmäinen KUNNOLLINEN MC-osakilpailu oli Tanskan Kööppenhaminassa. Taitaapi olla toinen kerta kun kyseisessä kisassa olen käynyt, viime vuoden ollen ensimmäinen kerta. Vuosi sitten menin häviämään jollekkin erittäin omituisen tyylin omaavalle Thomas Garethille Brittilästä. Jäin sijoitukselle 17, eli tänä vuonna toivoin edes jonkinlaista parannusta tulokseen.En voinut odottaa liikoja olinhan jo kuukauden päivät ehtinyt armeijan leivissä olla ja harjoitusmäärä oli jäänyt melkoisen vähäiseksi.
Alkuerissä sain vastaani tuttuja. Turkkilainen Böjte, jonka viime vuoden saman kilpailun juniorikisoissa voitin, sekä Tsekkiläinen (en jaksa katsoa Tsekin oikeinkirjoitusta) Cupr, jota vastaan olen muutamia kertoja aikaisemmin ottanut hyvillä tuloksilla. Tällä kertaa tulokset kumpaakaan vastaan eivät olleet kehumisen arvoiset ja menin häviämään heille 5-3 ja 3-2. Hävisin myös jollekkin Norjalaiselle, mutta siintä ei puhuta…
Olin siis ränkätty tässä 80 miekkailijan kisassa keskivaiheille neljänneksikymmenenneksi. Sain siis vastaani alussa ehkä vähän helpompia vastuksia jotka käyn näin ohimennen läpi. Ström Johan SWE voitto 15-6. Königswieser Justus AUT voitto 15-4.

Mutta sitten päästäänkin mielenkiintoisiin matseihin, kun 16 cupissa sain vastaani Ruotsin Gustavssonin. Gustavsson on pieni mies ja erittäin nopea. Sain pidettyä ottelua tasoissa suuren osan ajasta Ruottalaisella oli kauhea hinku hyökätä ja hän niitä sai läpikin enemmän kuin kehtaa myöntää. Gustavssonin innoikkuus teki tulosta ja hän pääsikin viimeisen erän loppupuolella 12-10 johtoon. Tässä ei muuta auttanut kuin pyytää (insert your preferred god here) muutamia palveluksia ja tämä mystinen voima näytti hymyilevän, sillä pari seuraavaa pistoa tuli selllaisilla hipaisuilla, että taidoksi niitä ei voi laskea. Onnistuin hyvällä vastapistolla ja vähäisen myöhästyneen väistön tuottamalla tuplalla saamaan tilanteen edukseni 14-13. Viimeiseen pistoon käytin noin kolmenkymmenen sentin pituusylivoimaani ja hankin varman tuplan. Voitto ja matka 8 kuppiin lukemin 15-14.

Seuraavaksi tuli taas vanha tuttu. Hallitseva Euroopan mestari, 5-kertainen sat Mc voittaja, kaksinkertainen MC voittaja ja muita mitalleja saanut Frederik Von Der Osten. Eli mukava matsi tulossa…
Otin heti alkuun muutamia mukavia, iloisia ja säteileviä pisteitä jotka antoivat minulle muutaman pisteen johdon. Ottelua seuraavan kymmenpäisen Tanskalaisen yleisön masentuessa jatkoin omia melko tyylikkäitä vastapistoja, ja jopa muutamaa flessiä jotka mahtoivat näyttää erittäin karuilta, mutta näiden ansiosta pystyin pysymään omalla takarajallani ja napsia rauhallisesti pisteitä kun Osteni raivokkaasti niitä yritti saamaan. Lopun lähestyessä olin johdossa 14-11. Tässä tilanteessa tein virheistä vakavimman ja pyrin saamaan vastapistoa voittaakseni. Tämä ei onnistunut yllätys yllätys, ja Osteni kavensi 14-13. Olihan jotain pakko tehdä ja nopean vastahyökkäyksen ansiosta sain tuplani, olin iloinen siintä ja vein sen kotiin ja pidin sitä lemmikkinä. Neljän parhaan joukkoon tuloksella 15-14.

Semifinaalista en tule paljoa kertomaan, sillä laitan muutamia videoita, joista itse saatte katsella miten matsi meni. Tosin tulen sen kertomaan, että koko päivän syömättömyyden, nukkumattomuuden ja juomattomuuden takia alkoi vähän voimat loppumaan ottelun loppupuolella.

Finaalistakaan en paljoa tule kertomaan, videot pitäisivät olla esillä jossain kohtaa.
Vastustajani tosin oli myös yhtä suuri yllätys kuin se, että itse olin finaalissa. Sain vastaani inttikaverini Seeven. Hän myös oli käynyt erittäin vaikean tien finaaliin.  Koska itselleni annoin urotekoihini yli 500 sanaa, täytyy minun antaa Seevelle ainakin 10. Seeve-Jensen 15-13. Seeve-Bronizewski 15-12. Seeve-Robl 15-11. Seeve-Schmid 15-8. Seeve-Seidl 14-13 ja siintä pääsimmekin finaaliin.

Ottelu oli erittäin tiukka, Seeven johtaessa koko ajan, mutta viimeisessä erässä onnistuin kuitenkin kääntämään tilanteen ja jatkoajalla Seeven harkitsemattomasta flessistä johtuen sain tehtyä oman syväkvarttini ja voitin ottelun 12-11.

Eli siintä tulikin ensimmäinen maailmancupin osakilpailun voitto. Pienimuotoinen nousu viime vuoden kisasta. Mutta nyt täytyy mennä pinkka ja punkka tarkastukseen, eli kirjoittelen seuraavaa novellia kohtapuoliin. Ellei se laiskuus taas iske. Joka on melko mahdollista…

Lahden urheilukoulu. 1.10.2012

Eli vietän tässä viimeistä vapaata iltaani ennen Lahden urheilu ”armeijaan” menoa.Palvelusaikani on vuosi, mutta onneksi siellä saa niin useita vapaapäiviä, että joudun kasarmilla olemaan ehkä muutaman kuukauden. Meillä miekkailijoilla kävi myös hyvä tuuri, sillä kaksi kaveriani pääsivät sinne seurakseni. Pystymme siis treenaamaan kasarmilla keskenämme.